1 b  Yritysten, organisaatioiden ja järjestöjen sosiaalisen median käyttö

Tässä tehtävässä minun on tarkoitus perehtyä eri urheiluseurojen sosiaalisen median käyttöön. Mitä sosiaalisen median kanavia seuroilla on käytössä ja millaiseen viestintään he niitä käyttävät. Myös siihen on tarkoitus kiinnittää huomiota onko seurojen somen käytössä eroavaisuuksia. 

Valitsin tosiaan tehtävää varten kolme urheiluseuraa joiden sosiaalisen median kanavia tarkastelen. Valinnan tein puhtaasti itsekkäistiä syistä, sillä olen aktiivisesti paikallisen urheiluseuran toiminnassa mukana ja meillä on paineita sosiaalisen median käytön lisäämiseen. Tällä tavoittelemme lähinnä julkisuutta ja näkyvyyttä ja sitä kautta vankempaa jalansijaa paikallisten harrastajien kesken. Toki myös mahdolliset sponsorisopimukset mitä se mahdollistaisi olisi plussaa.

Tarkastelin kolmen eri urheiluseuran some-tilejä. Urheiluseurat pelaavat kaikki Suomen korkeimmalla sarjatasolla ja lajeina  heillä on jääkiekko, lentopallo sekä pesäpallo. Sosiaalisen media kanavina kaikilla kolmella seuralla on Twitteri, Instagram ja Facebook. 

Ensimmäisenä pistää silmääni se, että jokaisella seuralla on varmasti viestinnän ammattilaisia taustalla. Kaikki sivujen kuvat, grafiikka ja yleisilme on tarkoin harkittua. Visuaalinen ilme on hieno, ainakin näin maallikon mielestä. 

Seurat viestivät hyvin samankaltaisista asioista: tulevista otteluista, niiden kokoonpanoista ja lopputuloksesta. Nämä ovat siis tyypillisiä sarjakauden aikana tapahtunutta viestintää. Kun sitten katsotaan viestintää ennen ja jälkeen kauden, on sisältö hieman erilaista. Kuitenkin kaikissa seuroissa toistetaan samaa sabluunaa. Ennen kautta viestitään joukkueen kasaamiseen liittyvistä asioita, harjoituksista, harjoituspeleistä ja sarjan otteluohjelmista. 

Jokainen seura myös linkittää sivustoihinsa, lähinnä Twitteriin ja Facebookiin, liittojensa julkaisemisia tiedotteita, sarjaennakoita, sekä lehtiartikkeleita, ja muuta lajiin ja seuraan liittyvään some-tileihinsä.

Twitterissä on kaikilla seuroilla hyvin samat sisällöt kuin Facebookissa ja Instagramissakin, mutta siellä viestintä on ytimekkäämpää ja kuin kahdessa muussa. Twitterissä myös on uudelleen twiittatuina muiden käyttäjien juttuja, jotka liittyvät seuraan tai lajiin. 

Facebook on hyvin samankaltainen sisällöltään kuin Twitter ja monesti sisältö mikä Twitterissä on tiivistettynä löytyy Facebookista vähän pidempi versio (jopa alkuperäinen versio) asiasta.

Instagram eroaa eniten näistä kahdesta yllämainitusta some-kanavasta, vaikka myös siellä sisältö on hyvin samanlainen kuin kahdessa muussakin kanavassa. Instagramissa ei kuitenkaan seuran seinällä ole jaettuna muiden päivityksiä niin kuin kahdessa muussa. Näitä toki saattaa olla Instagramissakin, mutta niin sanotun oman tarinan osiossa. Täällä tarina säilyy kaikkien nähtävissä 24 tuntia, jonka jälkeen se katoaa.

Nyt kun olen tutustunut näiden kolmen seuran sosiaalisen median kanaviin, tiedän mitä tavoitella. Ne ovat huippu laadukkaita ja ajatuksella toteutettuja. Suomen korkeinpien sarjatasojen edustajilla pitääkin olla pitkälle mietityt toteutukset ja ammattilaiset niitä tekemässä. 

Oma seurani on lähinnä junioreiden harrastamisen mahdollistaja toisin sanoen kasvattajaseurana toimiminen. Se ei kuitenkaan vähännä sosiaalisen median tarvetta ja siellä esillä olemisen tarvetta. Kultainen keskitie meillä on jossain ammattimaisen tekemisen ja harrastamisen välimaastossa.

pallo.jpg