1 a. Sosiaalisen median sovelluksia ja palvelut

Sosiaalisen media -kurssin ensimmäinen oppimistehtävä sosiaalisen median sovellukset ja palvelut. Näistä kahteen on tarkoitus perehtyä vähän syvemmin ja pohtia niiden käyttöä omassa elämässä niin arkisessa kuin työelämässäkin.

Sovelluksiksi valitsin itselleni tutuimmat Facebookin ja vieraimman Twitterin. Ja alkuun pääsemisen kannalta aloitan Facebookista.

Facebook on perustettu alkuvuodesta 2004. Sen kehitti Mark Zuckerberg yhdessä ystävien kanssa alun perin yliopiston sisäiseen käyttöön. Se kuitenkin levisi nopeasti yliopiston ulkopuolellekin. Itse muistan ystäväni esitelleen minulle Facebookin 2007 alkuvuodesta, mutta tuolloin en vielä itse siihen liittynyt, sillä minulla ei ollut yhtä kaveria lukuunottamatta siellä ketään tuttua.

Kun Facebook alkoi levitä vuoden 2007 jälkeen laajemmin, minäkin liityin siihen vuoden 2008 loppu puolella. Aluksi Facebookin käyttö oli hyvin haparoivaa, mutta pikkuhiljaa sisäiset toiminnot lisääntyivät ja nykyisin Facebook huomattavan osan suomalaisia käytössä. Myös monet yhteisöt käyttävät sitä viestintäänsä.

Itse toimin aktiivisesti urheiluseuratoiminnassa ja meillä Facebook on seuran pääasiallinen julkinen viestintä kanava. Seuran viestintä Facebookin kautta on helppoa ja pääasiassa sen arvo voidaan seurassa mitata sillä julkisuudella mitä sitä kautta saadaan. Toki sitä kautta voimme myös nopeasti viestiä laajalle joukolle tiedotusluontoisia asioita tietoon.

Ei pidä unohtaa myöskään sitä arvoa, minkä Facebookin live-lähetykset antavat lapsiharrastajien vanhemmille, jotka eivät pääse urheilutapahtumiin mukaan, mutta voivat seurata niitä seuran Facebookin live-lähetysten kautta.

Facebookilla on yli 2 miljardia käyttäjää (v.2017 meni raja rikki) ja sen käyttäjistä hieman yli puolet, noin 60%, on naisia. Suomessa käyttäjiä on 2018 tilaston mukaan 3,2 miljoona henkilöä mikä tarkoittaa sitä, että noin 67% yli 13-vuotiaista suomalaisista ovat Facebookissa.

Facebook on kuitenkin kärsinyt käyttäjissä pientä inflaatiota nuorten käyttäjien keskuudessa. Vaikka he ovatkin Facebookin jäseniä, he eivät käytä sovellusta aktiivisesti vaan ovat siirtyneet muiden sovellusta käyttäjiksi kuten Snapchat ja TikTok. Heidän mielestään Facebookissa on liikaa ”vanhuksia”. Facebook on kuitenkin helposti kaikkien saavutettavissa se toimii internet-pohjalla ja nykyisissä puhelimessa on jokaisessa Facebook-sovellus esiasennettuna.

Mutta se Facebookista, siirrytään Twitterin maailmaan mikä itselleni on paljon vieraampi ympäristö. Olen tilin luonut sinnekin itselleni jo vuosia sitten, muistaakseni 2015 (lokakuu 2015 kertoo Twitter). Ja ensimmäisenä puolena vuotena en käyttänyt koko sovellusta ollenkaan. En hahmottanut mitenkään mitä minun on siellä tarkoitus tehdä. Kun sitten päätin aktivoitua sovelluksen kanssa, sain ensimmäisen twiittini julkaistua toukokuussa 2016. Sen jälkeen olen käyttänyt Twitteriä lähinnä uudelleen twiitatakseni työpaikkani twiittejä, niitäkin satunnaisesti. Tämä tehtävä tuli siis enemmän kuin tarpeeseen tutustuakseni paremmin Twitterin maailmaan.

Aloitin Twitteriin tutustumisen Googlaamalla mikä on Twitter. Wikipedian mukaan Twitter on yhteisö- ja mikroblogipalvelu. Tuo mikro kuvannee hyvin Twitterin merkkirajoitusta, joka 280 merkkiä/twiitti. Liekö tämä syy siihen, ettei siitä ole tullut minun suosikkisovellukseni, sillä minulla on välillä vaikeuksia tiivistää ajatuksiani muutamaan lauseeseen…

Twitterin käyttäjiin kuuluu monet yhteiskunnallisesti merkittävät henkilöt ja sillä onkin parempi maine luotettavampana mediana kuin esim. Facebookilla. Monet presidentit mm. hyödyntävät Twitteriä aktiivisesti viestinnässään. Twitteriä voi käyttää sekä ammatilliseen sekä henkilökohtaiseen viestintään. Olen huomannut, että toiset ovat erittäin aktiivisia viestijöitä ja aihepiirit liikkuvat laidasta laitaan.

Twitterissä voit seurata henkilöitä ja keskusteluaiheita. Twitterissä käytetään aktiivisesti hastageja eli #-merkkiä aihetunnisteiden edessä. Näitä Twitter sitten poimii, kun sieltä haluaa etsiä tietoa ja aiheita. Itse luen kyllä sujuvasti uutisvirtaa mikä feedissä pyörii, mutta en osaa hyödyntää hastageja hakuja niin, että löytäisin minua kiinnostavat aiheet.

Toisaalta saatan tunnistaa työarjessani hyvänkin twiitin aiheen, mutta yleensä se twiitti jää sitten kuitenkin laittamatta, sillä en osaa pukua järkeväksi tiiviiksi ajatukseksi omaa alkuperäistä asiaani. Sen verran kuitenkin olen tosiaan seurannut Twitteriä ja vahingossa eksynyt muutamaan todella mielenkiintoiseen keskusteluun siellä.

Koska Twitteriä voi käyttää sekä ammatilliseen, että henkilökohtaiseen viestintää, päätee sielläkin kuitenkin sama ajatus kuin kaikkialla somessa, asioita pitää osata suodattaa. Kuitenkin ammatillisena kanava koen sen pätevämmäksi kun esim. yllämainitun Facebookin. Tämä voi johtua myös siitä, että käyttäjäkunta on Twitterissä vanhempaa ja monet yhteiskunnan vaikuttajat ovat sen jäseniä.

Twitterin toimiin internetissä ja, sekin on nykyään monessa älypuhelimessa valmiiksi oleva sovellut. Myös sillä on organisaatioilla omia tilejä, mitä he hyödyntävät brändinsä luomisessa ja millä he hankkivat lisää näkyvyyttä oman sisäisen piirinsä ulkopuolelta. Suomessa Twitterin käyttäjiä on noin 900 000 ja kuukausittain aktiivisesti twittaajia heistä on noin 70 000. Maailman laajuisesti Twitteriä käyttää n.330 miljoonaa ihmistä.