Oppimistehtävä 4 c. Sosiaalisen median hyödyntäminen tulevaisuudessa

 

Kurssini lähestyy loppuaan ja blogini viimeinen aihe käsittelee sosiaalisen median hyödyntämistä tulevaisuudessa. Kurssin aikana olen oppinut, että some vaatii aktiivisuutta ja siihen on hyvä varata aikaa ja resursseja. On eriasia olla siellä omana itsenään henkilökohtaisella profiililla kuin esimerkiksi työyhteisön somen ylläpitäjänä.

En usko, että lähitulevaisuudessa minulle tulee nykyistä suurempaa roolia työyhteisöni somekanavissa, mutta yhdistystoiminnassa varmasti tulee. Olen urheiluseuratoiminnassa aktiivisesti mukana. Toimin edustamani seuran puheenjohtajana. Tämän takia olen joitakin vuosia sitten luonut seuralleni Facebook ja Instagram tilit. Jatkossa meidän täytyy seuran hallituksen kanssa miettiä, miten ylläpidämme näitä tilejä. Tähän asti ne ovat toimineet minun ja kahden muun aktiivisen jäsenen ylläpitäminä. Olemme tiedottaneet asioista ja kuvanneet lähinnä ottelutapahtumia.

Seurana meidän olisi hyvä tehdä suunnitelma siitä mitä meidän on tarkoituksen mukaista viestiä ja tiedottaa sosiaalisessa mediassa ja kuinka tämän viestinnän tulemme hoitamaan. Silloin meillä on toimintasuunnitelma olemassa ja siihen on helpompi nojautua, kun mietimme miten haluamme olla esillä.

Henkilökohtaisesti taas olen jatkossakin sosiaalisen median käyttäjä. Toisaalta haluaisin olla aktiivisempi esimerkiksi twitterissä ja työminän kautta LinkedIn:ssä, mutta toisaalta taas tuntuu, että haluaisin vähentää kaikenlaista sosiaalisen median ruutuaikaa. Näin ollen tulevaisuudessa tasapainottelen jossakin aktiivisen, kohtuullisen käytön rajoilla. Minun tarvitsee vain valita ne sosiaalisen median kanavat missä olen aktiivinen ja mitkä jätän joko kokonaan pois tai vähemmälle käytölle.

Yksi asia on kuitenkin varmaa, sosiaalinen media on tullut jäädäkseen. Jokaisella on kuitenkin mahdollisuus tehdä omat valintansa sen suhteen minkälaisen ja kuinka aktiivisen roolin somessa ottaa.

Oppimistehtävä 2 c. Sosiaalisen median pelisäännöt

Tällä kertaa tehtävänä oli tutustua jonkin yhteisön sosiaalisen median pelisääntöihin ja pohtia niitä. Omassa työyhteisössäni on hyvinkin tarkat säännöt laadittu, mutten halunnut niitä ruotia tämän tehtävän puitteissa, vaan tutustua johonkin toisen työyhteisön pelisääntöihin. Niimpä tein haun Googlella ja päädyin Verohallinnon sosiaalisen median pelisääntöihin henkilöstölle vuodelta 2018. 

Verohallinnossa kannustetaan henkilöstöä rohkeasti sosiaaliseen mediaan mukaan. He kokevat, että avoin viestintä luo läpinäkyvyyttä ja hyväksyttävyyttä heidänkin alalleen. Sosiaalinen media on tänä päivänä myös osa jokaisen heidän virkamiehensä työtä. Verohallinnon some-säännöissä on listattu 5+1 kohtaa, joissa käydään läpi keskeiset asiat. Asiat on kerrottu yksinkertaisesti ja hyvin tiivistetysti. Viesti on selvä, me luotamme työntekijöihimme. Tärkeimpänä kohtana siellä muistutetaan, että salassa pidettävät asiat, ovat salassa pidettäviä somessakin. Toisaalta myös sitä pidetään tärkeänä, että jokainen työntekijä on työnantajansa kasvot sosiaalisessakin mediassa, joten hyvät käytöstavat pätevät sielläkin.

Verohallinto kehottaa ottamaan kantaa keskusteluihin ja auttamaan ihmisiä vastaamalla heiden kysymyksiinsä ja jakamalla oikeaa tietoa verotukseen liittyvistä aiheista. Kaiken positiivisen kannusten lisäksi Verohallinto lupaa myös, ettei kukaan jää yksin ja apua sometukseen saa viestinnältä kuin myös someosaajiltakin. Todennäköisesti tämän ohjeen taustalla on myös kyseiset tahot.

Sosiaalisen median pelisäännöt Verohallinossa on hyvin selkeä ja jopa rohkaiseva ohjeistus. Henkilöstöä tuupitaan hienovaraisesti some-kanavien pariin, mutta painostamatta kuitenkaan. Jokaiselle annetaan mahdollisuus osallistua somettamiseen omalla tavallaan, omana itsenään.

He antavat vinkkejä miten lähteä liikkeelle ja miten edetä somevaikuttajana eteen päin. Ja koska on kyse työyhteisön säännöistä, myös hästägit mitä suositellaan kerrotaan ohjeistuksen lopussa. 

Oheisesta linkistä pääset katsomaan Verohallinon sosiaalisen median pelisäännöt: https://www.vero.fi/globalassets/tietoa-verohallinnosta/esitys--ja-opetusmateriaalit/372v18_someohje-henkilostolle.pdf

Mielestäni henkilöstöä on hyvä ohjeistaa jokaisessa työyhteisössä sosiaalisen median pelisäännöistä. Näin kaikki tietävät mikä on sallittua ja miten organisaatio suhtautuu henkilöstönsä toimii somessa. Monet asiat ovat itsestään selvyyksiä, kuten hyvät käytöstavat, mutta näistäkin on hyvä muistuttaa. Kun pelisäännöt ovat selvät on henkilöstöllä rento, mutta asiantunteva ote myös some-maailmassa.

Oppimistehtävä 2 b. Digitaalinen identiteetti

Tietotekniikan ammattilaisten kesken digitaalisella identiteetillä tarkoitetaan käytännössä erilaisten digitaalisten välineiden, sivustojen ja alustojen käyttäjistään keräämää dataa, ja niistä muodostettavia profiileja ja käyttäjäanalyyseja. Peruskäyttäjien korvissa digitaalinen identiteetti tarkoittaa data jalan jäljen lisäksi sitä kuvaa mikä sinusta muodostuu muiden mm. sosiaalisten medioiden käyttäjien kesken. Itse miellän digitaalisen identiteetin nimenomaan sitä kautta miltä näytän persoonana muiden digitaalisten välineiden käyttäjien kesken.

Olen aika ajoin tehnyt hakuja Googlen kautta omalla nimelläni, jota tässä tehtävässäkin kehotettiin tekemään ajattelun pohjaksi. Totesin jälleen saman kuin aina ennenkin. Pelkällä nimihaulla minusta löytyy toki tietoa, mutta hakijan täytyy osata tulkita tietoa ja tietää minut ennen kuin hän pystyy yhdistämään haun tuloksen juuri minuun. Tähän luo tietynlaista suojaa se, että minulla on useampi nimikaima, jotka ovat osittain julkisilla paikoilla töissä. Samaan tulokseen päätyy kolmen muunkin kuin Googlen hakukoneen kautta. Käytin hauissani myös Bingiä, DuckDuckGo:ta sekä StartPagea. Kaikissa tulos oli samanlainen.

Kun hakuun täsmentää esimerkiksi paikkakunnan, tai organisaation jossa olen työssä, tai harrastukseni, niin päästään huomattavasti parempaan lopputulokseen ja minut löytää verkon syövereistä. Haut tuovat pääosin siltikin mm. lehtiartikeleita missä olen antanut kommentteja työhöni liittyen tai harrastustoiminnan kautta kytkeytyviä juttuja. Kun osaa oikeilla sanoilla hakea, löytyy sieltä jopa melkein kymmenen vuotta sitten olleen urheilukilpailun tulokset. Enpä muistanutkaan paljon minulla meni aikaa 100m juoksemiseen silloin.

Olen pyrkinyt suojaamaan vuosien saatossa tietoja siten, että esimerkiksi kaikki sosiaalisen median kanavat missä olen, ovat yksityisiä, jotta minä voin itse päättää kuka päivityksiäni pääsee katsomaan. Tätä myöten minulla säilyy edes pieni kontrolli siitä, kuka tietojani näkee ja voiko ne mahdollisesti levitä vääriin käsiin.

Twitter esimerkiksi on kaikille julkinen, joka suuntaan. Joten olen päättänyt, että siellä roolini on olla enemmän työ- ja harrastuksiini pohjautuva, tietoa välittävä. En halua siellä yksityiselämästäni mitään jakaa. 

Se mitä meistä kukakin someen laittaa tai muuallekin internet -maailmaa, se myös siellä pysyy. Meidän on hyväksyttävä, se tosi asia, että vaikka poistamme esimerkiksi jotain päivityksiä somesta tai kuvia, mitä vain, ne voivat silti olla jossain tallessa. Joku on jakanut kuvasi, tai tallentanut sen koneelleen, joku on voinut ottaa näytönkaappaus kuvan, ja näin ollen tieto on tallessa, vaikka sen itseltäsi poistatkin. On siis hyvä harkita ennen yhtäkään postaus, kuvaa, kommentointia, että se on ikuinen, vaikka sen itse unohtaisitkin.

Ymmärrän kyllä, että julkiksuuden henkilön on oltava julkisuudessa. Toiset elävät siitä, esim. influencerit eli some-vaikuttajat kuten tubettajat, ja osalla se on lähes virkaan kuuluva velvollisuus kuten ministereillä. Nämä mainitut ryhmät esimerkiksi ovat käyttäjien kannalta mielenkiintoisia ryhmiä. Jos mietitään vaikka tätä hetkeä, korona-kriisiä, on varsinkin jälkimmäisenä mainitut tärkeitä linkkejä tiedon levittäjinä. Lähtökohtaisesti seuraajat voivat olettaa, että heiltä tuleva tieto on todellista ja oikeaa. Myös monet julkkikset, kuten näyttelijät ja urheilijat, ovat ottaneet tehtäväkseen korona-kriisin aikana jakaa tietoa. 

Jos sitten mietitään näyttelijöitä, malleja ja some-persoonia, joille brändi mitä he ylläpitävät pohjautuu heihin itseensä, on näkyvyys kaiken a ja o. Kuitenkin toivoisin, että esimerkiksi nuorten tyttöjen esikuvat käyttäsivät harkitusti mm. kuvien käsittelyä silloin kun muokkaavaat kuvia julkaisuihinsa. On selvää, että suurinta osaa kuvista on käsitelty, mutta joku luonnollisuus olisi hyvä pitää mukana. Toki silloin, kun kuvien käsittelyn parissa touhuaa, saattaa raja luonnollisen ja käsitellyn kuvan välissä hämärtyä ja muokkamaaton kuva ei enää näytäkään miltään.

Koen, että nyky yhteiskunnassa, jos haluat vaikuttaa sinun on oltava esillä, julkisuudessa, ja tämä käsittää myös somen. Vaikka itse olen laiska somen käyttäjä niin julkisuuden henkilö, joka ei ole somessa on jopa minusta outo.

 

Oppimistehtävä 2 a. Tietosuojakysymykset

Oppimistehtävä 2 aiheena on tietosuojakysymykset. Tämä on erittäin mielenkiitoinen aihe kaikessa sen pelottavuudessa. Mitä enemmän meillä on älylaitteita käytössä, sitä enemmän tietosuoja-asiat hämärtyvät, koska kaikki on arkipäivää.

Tänä päivänä lähes jokainen on ostanut verkkokaupoista jotakin, vaatetta, matkan tai palveluita, mitä vain. Mutta kuinka moni miettii ostosta tehdessään, miten se kannattaa maksaa nimenomaan turvallisuusnäkökulmasta? Onko maksaminen verkkokaupan kautta turvallista? Luulen, että meillä vanhemman sukupolven edustajalla, monella on pienoinen epäluulo takaraivossa verkko-ostosten suhteen, mutta esim. milleniaalit ja 2000-luvulla syntyneille verkko-ostaminen on arkipäivää ja he eivät välttämättä edes mieti onko siinä mitään riskejä.

Itse tarkastelen yhtiön taustoja ennen kuin teen ostopäätöksen. Tarkastelun teen nimenomaan ”turvallisuus” näkökulmasta ja varsinkin jos yritys on minulle vieras. Tunnetuista yrityksistä tarkastelen sitä, että nettisivusto on aito, ja varmasti yhtiön oma, eikä mikään huijaussivusto. Osaltaan tähän toimintatapaan vaikuttaa varovainen luonteeni ja osaltaan saamani pohjakoulutus tietotekniikan saralla, jossa käytiin läpi perustoiminnot tietoturvallisuuden suhteen.

Jokainen meistä vähintäänkin tietää jonkun, joka on joutunut jollainlailla huijatuksi netissä tehdyissä kaupoissa. Niistä myös ajoittain kerrotaan lehtien palstoilla sekä sosiaalisessa mediassa. Ne osaltaan lisäävät ihmisten tietoisuutta asiasta ja muistuttavat turvallisista käytännöistä.

Identiteettivarkaus on omasta mielestäni pelottavimmalta kuulostava netin vaara, sillä en usko lankeavani verkkohurmureiden pauloihin. Identiteettivarkaus saattaa laittaa elämän todella sekaisin ja pahimmassa tapauksessa estää sinua elämästä omaa elämääsi. Identiteettivarkauksia vastaan on myös vakuutuksia. Tämä vakuutusmuoto on aika uusi, tosin toisilla toimijoista se on ollut käytössä jo pitkään. Itselläni on ollut ID-vakuutus jo 10 vuotta sitten. Mutta osalla vakuutusyhtiöistä se on uusi palvelumuoto.

Tietosuoja on myös tärkeä asia organisaatioiden toiminnassa. Isommissa organisaatioissa tietosuoja asiat ovat usein hyvällä tolalla ja niissä on omat it-osastot huolehtimassa näistä asioista ja antamassa ohjeistusta käytännöistä. Sama koskee isojen organisaatioiden sosiaalisen median käyttämiseen. Henkilöstölle monesti kerrotaan talon pelisäännöt sosiaalisen median pelikentällä. Tämä luo myös turvallisuuden tunnetta työntekijöihin, kun talon johtoporras on kertonut mitä asiasta ajatellaan.

Esimerkiksi minun työyhteisössäni on kannustettu sosiaalisen median kanavien pariin, sillä luohan avoimuus ja näkyvyys lisää luottamusta talon ulkopuolisen väen kesken. Kun kerromme mitä teemme avoimesti, ei muiden tarvitse miettiä mitä siellä salakerhossa touhutaan. Ja toisaalta kun tässä yhteydessä meille on myös kerrottu miten työnantaja ja työasiat saavat ja voivat näkyä omassa henkilökohtaisessa elämässä sosiaalisessa mediassa, ei sitä tarvitse miettiä, onkohan tämä hyvä idea, kun jotain työ asiaa on postaamassa someen.

1 c. Sosiaalisen median hyödyntäminen omalla alalla

Ensimmäisen tehtävän viimeisenä osiona on tarkastella sosiaalisen median hyödyntämistä omalla alallani. Oman alan saa valita itse ja se voi käsittää työ- tai opiskelualaani, aktiivista harrastus tai järjestötoimintaa tai muuta vapaaehtoistyötäni. Ajattelin tehtävässä tarkastella omaa työalaani. 

Työskentelen metsäalalla jossa sosiaalinen media on yritetty ottaa haltuun siinä missä muillakin aloilla. Olen huomannut, että metsäalan yhteinen agenda on lisätä tietoisuutta suuremmalle yleisölle siitä, mitä alalla tehdään. Mitä toimenpiteitä ja työlajeja on minäkin vuoden aikoina käytössä. Kun kerrotaan faktoja siitä mitä tehdään, pyritään lisäämään alan hyväksyttävyyttä laajemmin.

Hyväksyttävyys onkin tiettyjen toimenpiteiden suhteen laajemminkin kyseenalaistettu. Otetaan tästä esimerkiksi avohakkuu kielto valtion metsiin -lakialoite. Kun metsäfirmat yhteisesti tiedottavat avoimesti toimistaan ja siitä mitä metsässä tehdään ja miksi, se saattaa avata silmiä niille, jotka eivät aiheesta tiedä ja alan hyväksyttävyys näin ollen kasvaa.

Metsäalalla yleisesti viestitään aika muodollisesti ja faktoihin nojaten. Toisaalta viestintä somessa on myös tietynlaista kampanjointia osalla firmoista. Kun kerrotaan vaikkapa taimikonhoito töiden tarpeellisuudesta, minkälainen merkitys hoidetulla taimikolla on puuston kasvuun ja sitä myötä tulevaisuuden puutuloihin, on tähän yhteyteen hyvä liittää mainontaa. Asiaan liittyvän faktaviestinnän yhteydessä muistutetaan, että myös tämänkaltaisia palveluita saa meidän firmasta, joten oleppa yhteydessä asian tiimoilta. Sosiaalinen media, niin Facebook, Instagram kuin Twitterkin toimivat helppona ja halpana mainoskanavana muun näkyvillä olon lisäksi.

Sosiaalinen media mahdollistaa myös vuorovaikutuksen yhteisöjen jäsenten kanssa. Tätä kautta saadaan nopeastikin tietoa millainen ilmapiiri vallitsee minkäkin asian ympärillä. Siellä on myös kohtuullisen helppo ja nopea tehdä pieniä kyselyitä jonkun tietyn asian tiimoilta. Toisaalta tuo vuorovaikutus on hyväkin asia, silloin kun keskustelu pysyy asiallisena ja toista osapuolta kunnioittavana. Joskus taas keskusteluissa esiintyy henkilöitä joiden pääasiallinen tarkoitus on provosoida ja haastaa jopa riitaa. 

Kaiken kaikkiaan sosiaalinen media on nyky ajan työväline myös jokaisessa firmassa, on se sitten pieni tai suuri. Suuren massat ovat eri sosiaalisten medioiden jäseniä ja siellä missä on ihmiset siellä täytyy olla myös yritysten.